Oikeudenkäynnin historia

Oikeudenkäynti on prosessi, joka on ollut käynnissä jo vuosituhansien ajan. Tämän päivän oikeudenkäyntikaari on paljon monimutkaisempi, mitä se oli aikojen alussa. Mutta tiedätkö, mistä oikeudenkäynti oikein alkoi? Tässä artikkelissa käymme läpi oikeudenkäynnin historiaa aina Rooman ajoista saakka.

Rooma

Oikeudenkäynnin siviiliprosessi kehittyi Roomassa yksityisasiamaisesta välimiesmenettelystä. Legis actio -menettely oli ensimmäinen menettelymuoto. Tässä asianomaiset esittivät kaikki mahdolliset vaatimuksensa hyvin tarkasti ennakkoon määrätyillä kaavasanoilla pikavippi yöllä.

Vanhemman Rooman aikana sen sijaan kehittyi formulaprosessi, joka oli prosessina paljon joustavampi. Tässä prosessissa riidan ohjelma talletettiin prosessikaavaksi, jota kutsuttiin formulaksi.

Tämän formulaprosessin sivuun ja myöhemmin sen tilalle, kehittyi Augustuksen aikaan keisatioikeuteen perustuva cognitiomenettely. Tässä tavassa prosessin määräysvalta siirtyi virkatuomarille.

Kaikista vanhin roomalainen rikosoikeudenkäynnin järjestelmä oli kansanprosessi. Se oli osaksi melko vapaamuotoista menettelyä perheen sisällä. Julkisessa rikosoikeudessa konsuleilla ja kuninkaalla oli ensin ylin tuomiovalta. Se siirtyi kuitenkin vähitellen kansankokoukselle. Tästä menettelystä kehittyi questioprosessi. Se oli hyvin syyttävää, julkista ja suullista.

Keskiaika

Keskiajalla germaanisen, roomalaisen ja katolisen kirkon oikeudenkäynimenettely kehittyi italialais-kanoniseksi prosessiksi. 1300-1400-luvuilla tästä kehittyi Saksassa niin sanotusti saksalainen yleisoikeus, joka tuli vanhan germaanisen oikeuden tilalle.

Saksan yleisoikeudelle sekä italialais-kanoniselle oikeudelle tyypillistä oli hyvin salainen ja kirjallinen tapa. Toisin sanoen, mitä ei ole kirjoitettu, ei tapahtunut. Oikeudenkäynnissä mentiin eventuaaliperiaatteen, käsittelymenetelmän ja lakisääntöisen todistusteorian mukaan. Tämä prosessi oli hyvin hidas ja vaivalloinen.

Vaikka saksalaisella oikeudella oli vaikutusta pohjoismaisiin oikeudenkäynteihin, ei täällä koskaan otettu käyttöön Saksan kirjallista menettelytapaa.

Suomi

Suomalaisten heimojen käräjät olivat Suomen varhaisinta lainkäyttöä. Niissä käsiteltiin yhteisiä asioita. Heimojen käräjiä pidettiin käräjäpaikoilla, ja ne sijaitsivat yleensä vesistöjen varsilla, tai vaihtoehtoisesti käräjämäkien päällä.

1200-luvulla Ruotsi-Suomessa prosessioikeuden kehitykselle keskeistä oli valtion keskusvallan vahvistuminen. Kristinuskon ja ruotsalaisten tekemät valloitukset 1300-luvulta toivat länsimaisen oikeusjärjestön Suomeenkin.

Oikeudenhoito siirtyi valtion keskusvallan vahvistuessa asianomaisilta yhteiskunnan käsiteltäviksi. Sukuoikeus, tai varhainen oikeus, alkoi siirtyä valtiotasoisen oikeusmallin tieltä.

Sen sijaan maakuntalaissa oli paljon vanhaa tapaoikeitta. Niitä kirjoitettiin ylös 1200-1300-luvuilla katolisen kirkon ja edelleen vahvistuneen kuninkaanvallan seurauksena. Tämän takia maakuntalaeissa on paljon vaikutteita kanonisen oikeuden periaatteista. Käräjäkaaret tulivat esille ensimmäistä kertaa Maunu Eerikinpojan 1300-luvun maanlaissa.

Euroopan Unioni

Euroopan ihmisoikeussopimuksen hyväksyminen vaikutti paljon sekä Euroopan, että Suomen prosessioikeuden kehitykseen 1990-luvulla. Euroopan Unioniin liittyminen vuonna 1995 vaikutti asiaan myös pikavippi luottotiedottomalle.

Vuonna 1984 Euroopan neuvoston ministerikomitean antaman suosituksen voi nostaa eurooppalaisen prosessioikeuskehityksen lähtökohdaksi. Prosessin tehokkuudelle ja oiekudenmukaisuudelle asetettiin minimivaatimuksia. Esimerkiksi oikeudenkäynnin loppuunsaattaminen korkeintaan kahdessa suullisessa käsittelyssä, sanktioita oikeudenkäynnin viivyttämisestä, nopea päätöksen julistus, istuntojen valmistelu ynnä muut. Vuonna 1987 rikosasioihin annettiin suositus oikeusmenettelyiden yksinkertaistamiseksi.

Vuonna 1999 saatettiin voimaan Amsterdamin sopimus. Tämän seurauksena joissakin tapauksissa siviiliprosessi annetaan EU:n ylikansalliseen toimivaltaan. Näitä tapauksia ovat esimerkiksi ne, joiden vaikutus ylettää valtionrajojen yli.

Yhteenveto

Nykyaikainen oikeudenkäynti eroaa hieman jokaisessa maassa. Suomen oikeudenkäyntikaari on saanut paljon vaikutteita esimerkiksi saksalaisesta oikeudenkäynnistä keskiajalla, vaikka se ei suoraan vaikuttanutkaan Suomen oikeudenkäyntiprosessin syntymiseen. Koko oikeudenkäyntikaari on hyvin monimutkainen kompleksi, joka kehittyi vuosien saatossa siihen, mitä se nykypäivänä on. Kehitys tapahtui aina heimokäräjiltä sivistyneempään muotoon, joka pikku hiljaa siirtyi pois nykyaikaisten menetelmien tieltä. Koko oieksudenkäyntiprosessi yksinkertaistui paljon 1990-luvun alussa, ja EU:hun liittyminen vuonna 1995 teki prosessista vielä selkeämpää.

Oikeudenkäyntiprosessiin liittyy kuitenkin monia vaiheita, ja jos niiden oppiminen kiinnostaa, voit lukea lisää esimerkiksi rikosoikeuden kirjoista.

Alkoholilaki toi mielenkiintoisia muutoksia

Paljon odotettu alkoholilaki vahvistettiin 28.12.2017. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti tällöin uuden alkoholilain, joka olikin innokkaasti odotettu. Vaikka alkoholilaki vahvistettiin joulukuussa, se astui kokonaan voimaan 1.3.2018.

Osa muutoksista näkyi kuluttajille tammikuussa 2018. Tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen limuviinojen ja vahvojen oluiden myynti sallittiin tavallisessa vähittäiskaupassa. Lisäksi ravintolat saavat alkaa painostaa happy hour -tarjouksia. Myös käsityöläisoluiden myyntilupia voidaan hakea ja jopa väkevien alkoholijuomien hintamainonta vapautetaan netissä.

Ravintolat saivat lisäksi pidentää aukioloaikojaan tammikuun alusta lähtien. Anniskeluaikojen muutokset tosin astuivat voimaan vasta maaliskuussa.

Vanhat normit pois ravintola-alalta

Maaliskuun alusta saakka ravintolat ovat saaneet anniskella alkoholijuomia yhdellä luvalla sen sijaan, että he hankkisivat erilliset A-, B- tai C-luvat. Lisäksi ravintolat saavat hankkia erillisen luvan, joka mahdollistaa alkoholien vähittäismyynnin kello 09:00-21:00.

Tämä lakimuutos myös löysentää ravintolan vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimuksia. Vastuuhenkilön valvonnassa alkoholia saavat anniskella 16-vuotta täyttäneet työntekijät. Anniskelualueella sen sijaan rajoituksia lievennettiin niin, että monien ravintoloiden yhteiset anniskelualueet sallitaan. Lisäksi tilapäiselle anniskelualueelle on näppärämpää saada lupa.

Anniskelua saa jatkaa ravintoloissa niiden omalla ilmoituksella enintään kello 04:00 asti, eikä tähän tarvita enää erillistä lupahakemusta. Ravintola sen sijaan saa olla auki pidempään niin kauan, kun anniskelu vain päättyy määräajassa. Lisäksi asiakkaiden on nautittava alkoholjuomansa tunnin kuluessa anniskeluajan päättymisestä.

Viranomaiset saavat tosin rajoittaa ja tarvittaessa kieltää anniskelun häiriöiden estämiseksi. Laki myös pidentää Alkon aukioloaikoja tunnilla. Näin osa Alkoista saa pitää ovensa auki jopa kello 21:00 saakka. Lisäksi Alkot saavat järjestää viinihuutokauppoja.

Vähittäismyynnin yksinoikeus pysyy edelleen Alkolla, mutta etämyyntiä selvitetään.

Mitä laki käytännössä sääti?

  • Kaupat saavat nyt myydä kaikkia 5,5 tilavuusprosentin alkoholijuomia. Toisin sanoen nelosoluet, vahvat siiderit ja lonkerot saavat tulla myyntiin tavallisiin vähittäiskauppoihin. Kauppojen ei tarvitse hakea uutta myytilupaa, jos heillä on jo sellainen.
  • Ravintoloille annettiin vapaus valita omat aukioloaikansa. Ravintolan saavat siis päättää ruokakauppojen lailla itse, mihin aikaan ovat auki. Anniskeluaikojen muutokset astuivat voimaan vasta maaliskuun alussa. Ravintola saa jatkaa anniskelua omalla ilmoituksellaan jopa 04:00 saakka, mutta asiakkaiden on nautittava juomansa loppuun kello 05:00 mennessä.
  • Käsityöläisoluiden myyntilupia saa nyt hakea, mikä on hyvä uutinen pienille panimoille. Pienpanimon raja on kuitenkin enintään 500 000 litran tuotantomäärää alkoholia. Ne eivät saa olla esimerkiksi virvoitusjuoman ja oluen sekoituksia.
  • Happy hour -tarjouksia saa nyt mainostaa. Ravintolat saavat myös asettaa kaikkien alkoholijuomiensa hinnat esille verkossa.

Mitä ravintolat sanovat?

Ravintolat eivät ole kovin tyytyväisiä muutoksiin. Ne sanovat happy hour -mainonnan olevan hyvä puoli pidennettyjen aukioloaikojen lisäksi. Ravintolat sanovat kuitenkin, että lonkeroiden ja vahvojen oluiden myynti vähittäiskaupoissa aiheuttaa hallaa heille, sillä heidän myyntinsä tipahtavat. Ravintolat sanovat, että kukaan ei osta lonkeroa ravintolasta, kun vastapäätä olevasta kaupasta sen saa edullisemmin.

Uudistus on kuitenkin ollut voimassa vasta hyvin vähän aikaa, joten ihmisten käyttäytyminen muuttuu varmasti tulevina kuukausina, etenkin kesällä. Uuteen lakiin tulee tottua niin asiakkaiden kuin ravintoloidenkin kannalta.

Yhteenveto

Alkoholilaki on nyt paljon rennompi, ja helpottaa toimintaa niin ravintoloille kuin kuluttajillekin. Ravintolat saavat nyt anniskella pidempään ja niiden on helpompi hakea lupia. Asiakkaat saavat nauttia alkoholia pidempään ja heidän on helpompi ostaa lonkeroita ja muita vahvempia alkoholituotteita vähittäiskaupoista. Se, miten hyvin tämä uusi laki tulee toimimaan, nähdään vasta kuukausien kuluttua.

Seksuaalinen häirintä jatkuu, koska laki sallii sen jatkua

Seksuaalisesta häirinnästä on puhuttu viimeisen vuoden aikana paljon. Seksuaalinen häirintä nousi maailmanlaajuiseksi keskusteluksi, kun monet Hollywoodin naisnäyttelijät sanoivat olleensa tuottaja Harvey Weinsteinin ahdistelun kohteina. He olivat vaienneet pelon vuoksi asiasta vuosikymmeniä. Muun muassa Alyssa Milano rohkaisia kaikkia naisia, jotka ovat olleet seksuaalisen häirinnän kohteena, kirjoittamaan Facebookinsa statukseksi “Me Too”, jotta voitaisiin maailmanlaajuisesti nähdä, kuinka paljon tämä vaikuttaa koko maailmassa.

Toinen asia, joka nosti seksuaalisen häirinnän pinnalle, oli Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hyvin irstas kommentti vuosien takaa, joka tuli esille erään uutiskanavan tuomana viime vuonna. Kaikki päivitykset sekä Donald Trumpin aiheuttama kohu osoittivat, että kaikenikäiset, -kokoiset ja -näköiset naiset ovat joutuneet seksuaalisen häirinnän uhreiksi.

Suomessakin julkisuuden henkilöt ovat tuoneet esille seksuaalisen häirinnän. Sen kohteeksi joutuvat sekä miehet, että naiset.

Mitä rikoslaki sanoo?

”Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.” (Rikoslaki)

Suomen rikoslaissa on selvästi sanottu, että seksuaalisesta häirinnästä tulee tuomita sakkoon tai vankeuteen. Tämä toteutus on jäänyt kuitenkin kesken, sillä lainsäätäjät eivät ottaneet kohteeksi muita häirinnän muotoja, kuin kosketuksen.

Vaikka Suomessa sanallinen häirintä on kielletty työturvallisuuslain sekä tasa-arvolain perusteella, sitä ei ole kielletty rikosoikeudellisesti. Tämä aiheuttaa siis vaikeuksia sanallisesta häirinnästä tuomitsemisessa.

Tämä työturvallisuuslaissa oleva pykälä käsittelee asiaa työsuojelun näkökulmasta. Tällä suojellaan terveyttä ja turvallisuutta. Asiaa kuitenkin käsitellään enemmän työpaikkakiusaamisena, kuin seksuaalisena häirintänä.

Tasa-arvolain mukaan häirinnän uhri voi saada hyvityksen, mutta vain silloin, jos häirintä on ollut julkista. Esimerkiksi, jos se on tapahtunut työpaikalla tai koulussa. Sanktio kohdistuu tällöin työnantajaa, eikä häiritsijään.

Seksuaalisen häirinnän laki on laiha

Seksuaalinen häirintä ei aina ole väkivaltaa. Sen takia sitä on vaikea tulkita, ja määrittelyssä olisi tärkeää ottaa huomioon uhrin oma kokemus, eikä se, mitä mieltä häiritsijä itse on. “Harmiton läppä” voi saada huomion kohteen tuntemaan itsensä hyvin loukkaantuneeksi tai jopa pelokkaaksi. Tällöin se on auttamatta seksuaalista häirintää.

Valitettavaa on se, ettei näitä uhrien kokemuksia haluta kuulla. Sen sijaan, tekijöitä usein suojellaan rangaistuksilta siksi, ettei ilmiö ole yksiselitteinen. Näillä ahdistelun muodoilla voi kuitenkin olla traumatisoivia vaikutuksia.

Vaikka tekijä sanoisikin, ettei kyse ollut muusta, kuin vitsistä, asiassa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon vain uhrin näkökulma. Uhri on se, joka tuntee loukkaantumisen tai pelon tunteita, ei tekijä.

Suomessa seksuaalinen häirintä osoitettiin kriminalisoitavaksi vasta vuonna 2014. Ilmapiiri vaikuttaa monen mukaan siltä, että seksuaalisen häirinnän vakavuutta epäillään paljon. Sanotaan, etteivät tekijät tarkoita pahaa. Tekojen sanotaan myös usein olevan vaikeasti tunnistettavia.

Yhteenveto

Seksuaalinen häirintä on vakava asia. Monet naiset ympäri maailmaa joutuvat seksuaalisen häirinnän uhriksi joka päivä: koulussa, työpaikoilla ja julkisilla paikoilla. Sanat voivat saada uhrin tuntemaan itsensä hyvin noloksi ja loukkaantuneeksi. Tällaisen ilmiön ei pitäisi antaa luistaa sillä verukkeella, että tekijä ei tarkoittanut pahaa, tai että se oli vain “harmiton läppä.” Tällaiseen verukkeeseen kuka tahansa häiriköijä voisi aina vedota, eikä uhri saisi oikeutta koskaan.

Seksuaalisen häirinnän kriminalisointi toivottavasti muuttaa asioita suotuisampaan suuntaan ainakin Suomessa. Jotta asioista tehtäisiin vakavampia, päättäjien ja tuomarien paikalle tarvitaan viisaita henkilöitä, jotka ymmärtävät uhrin aseman, ja jotka ovat valmiita tuomitsemaan tekijät teoistaan. Se, tuleeko näin koskaan tapahtumaan, on suuri kysymysmerkki.

Eläinsuojelulaki suojelee eläimiä

Uusi eläinsuojelulaki otettiin käyttöön vuonna 2017 kesällä. Uudistukselle oli jo korkea aikakin, sillä edellisestä lainsäädännöstä oli jo 20 vuotta. Tätä uutta lainsäädäntöä odotettiin jo peräti 7 vuotta. Eläinten pitämisessä on paljon erilaisia käytäntöjä, jotka usein aiheuttavat eläimille kärsimystä. Eläinten hyvinvoinnista on myös saatu runsaasti lisää tutkimustietoa. Myös ihmisten asenteet eläimiä kohtaan ovat muuttuneet.

Uusi laki käyttöön

Uusi eläinsuojelulaki otettiin käyttöön 7.6.2017. Tämä uusi laki esittää vanhaan lakiin monia uudistuksia sekä tarkennuksia. Tässä lakiluonnoksessa pysyviin pitopaikkoihin esitettiin aiempaa paljon tarkempia vaatimuksia. Esimerkiksi hevosten pitäminen kiinni sidottuna pilttuussa kielletään. Tiineyshäkit ehdotettiin kiellettäviksi pitkällä, jopa 15 vuotta kestävällä siirtymäajalla. Uusissa sikaloissa tosin kielto astuisi voimaan välittömästi.

Tämän lakimuutoksen taustalla on eläinten käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen. Eläinten tarve liikkua on niiden hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää. Tähän 15 vuoden siirtymämalliin otettiin mallia Tanskasta, jossa myös sika-alalla tiineyshäkkien kieltoon on valmistauduttu. MTK ja sika-ala kuitenkin toivoisivat jopa 20 vuoden siirtymäaikaa.

Sipilän hallituksen mukaan maataloudelle ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia uudesta laista. Tiineyshäkkien luopumisprosessia aiotaan tukea investointituilla. Porsitushäkkejä sen sijaan ei kielletä. Investointitukia ei aiota kuitenkaan myöntää parsinavetoiden rakennuttamiseen tai laajentamiseen. Sonnien parressa pitäminen kielletään viiden vuoden siirtymällä.

Entäs eläimen itseisarvo?

Keskustelua herättänyt eläimen itseisarvo ei pääse suoraan kirjattuna lakiin. Tämän sijasta lakiin laitettiin kuitenkin eläinten kunnioittaminen sekä hyvä kohtelu. Pykälän perusteluista löytyy viittaus itseisarvoon. Tämä pykälä ei suoraan muuta eläimen oikeudellista asemaa.

Leena Suojala MTK:lta kiitti lakiehdotusta maalaisjärjestä. Tässä keskustelussa tuotiin esille myös useaan otteeseen tuotantoeläinten hyvinvointi.

Muut muutokset

Tässä uudessa laissa on esitetty paljon erilaisia yleisiä linjauksia. Niiden lopullinen merkitys kuitenkin täsmennetään vasta asetustasolla. Esimerkiksi jatkuvaa juomaveden saantia ei laissa vaadita, mutta juomavettä on oltava riittävästi. Määrät vedensaantiin määritellään lajikohtaisesti.

“Riittävä juomaveden saanti” herätti kuitenkin keskustelua esimerkiksi Eläinlääkäriliiton puolesta. Keskustelu sai kipinää muun muassa siksi, että riittävää juomaveden saantia on vaikea näyttää toteen mahdollisissa tutkimuksissa.

Sen lisäksi, että lakiin kirjattiin pakkosyötön kielto, myös pakkojuotto kiellettiin. Toinen uusi laki lakiehdotuksessa on kivunlievitysvaatimus. Tämä koskee esimerkiksi nupoutusta ja karjuporsaiden kastroimista. Eli lain mukaan kivuliaat toimenpiteet sallitaan jatkossa vain, jos ne ovat tarpeen eläimen hyvinvoinnin kannalta.

Eläinjalostuspykälää yritetään myös uudessa säädöksessä elvyttää. Uuden lain mukaan jalostuksella tulee yrittää tuottaa toimintakykyisiä ja elinvoimaisia yksilöitä.

Kaikki teurastettavat eläimet on lakiluonnoksen mukaan tainnutettava, joka koskee kaikkea karjaa, aina uskonnollisista teurastuksista omaan käyttöön tulevaan siipikarjaan. Tämän laki on suunniteltu astumaan voimaan vuonna 2019.

Yhteenveto

Se, että uutta eläinsuojelulakia jouduttiin odottamaan kauan, herätti keskustelua joka paikassa. Vanha eläinsuojelulaki otettiin käyttöön 1990-luvulla, jonka jälkeen ihmisten asenteet ja eläinten pito on muuttunut paljon. Tutkimukset ovat myös tuoneet esille paljon uusia asioita eläinten hyvinvointiin liittyen. Uutta lakimuutosta odotettiin kärsimättömästi jo peräti 7 vuotta. Nyt lakiluonnos on viimein tehty, ja uuden lain on määrä tulla voimaan vuonna 2019, eli kaksi vuotta lakiluonnoksen voimaantulon jälkeen.

Tietyt osat lakiluonnoksesta herättävät keskustelua edelleen. Esimerkiksi riittävä juomaveden saanti tarvitsee Eläinlääkäriliiton mukaan parempaa tarkennusta. Myös sika-alan tuottajat haluaisivat pidemmän siirtymäajan sikaloita koskeville muutoksille.

Se, tuleeko mikään näistä muuttumaan ennen lain voimaantuloa, on kysymysmerkki. Sikalat joutuvat muuttamaan tiineyshäkkejään 15 vuoden sisällä, ja toivomme, että 15 vuoden päästä onkin asetettu jo uusi eläinsuojelulaki. Riittävän juomaveden saannin määrittelemiseen joudumme ehkä odottamaan vielä seuraavan 20 vuotta.