Eläinsuojelulaki suojelee eläimiä

Uusi eläinsuojelulaki otettiin käyttöön vuonna 2017 kesällä. Uudistukselle oli jo korkea aikakin, sillä edellisestä lainsäädännöstä oli jo 20 vuotta. Tätä uutta lainsäädäntöä odotettiin jo peräti 7 vuotta. Eläinten pitämisessä on paljon erilaisia käytäntöjä, jotka usein aiheuttavat eläimille kärsimystä. Eläinten hyvinvoinnista on myös saatu runsaasti lisää tutkimustietoa. Myös ihmisten asenteet eläimiä kohtaan ovat muuttuneet.

Uusi laki käyttöön

Uusi eläinsuojelulaki otettiin käyttöön 7.6.2017. Tämä uusi laki esittää vanhaan lakiin monia uudistuksia sekä tarkennuksia. Tässä lakiluonnoksessa pysyviin pitopaikkoihin esitettiin aiempaa paljon tarkempia vaatimuksia. Esimerkiksi hevosten pitäminen kiinni sidottuna pilttuussa kielletään. Tiineyshäkit ehdotettiin kiellettäviksi pitkällä, jopa 15 vuotta kestävällä siirtymäajalla. Uusissa sikaloissa tosin kielto astuisi voimaan välittömästi.

Tämän lakimuutoksen taustalla on eläinten käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen. Eläinten tarve liikkua on niiden hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää. Tähän 15 vuoden siirtymämalliin otettiin mallia Tanskasta, jossa myös sika-alalla tiineyshäkkien kieltoon on valmistauduttu. MTK ja sika-ala kuitenkin toivoisivat jopa 20 vuoden siirtymäaikaa.

Sipilän hallituksen mukaan maataloudelle ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia uudesta laista. Tiineyshäkkien luopumisprosessia aiotaan tukea investointituilla. Porsitushäkkejä sen sijaan ei kielletä. Investointitukia ei aiota kuitenkaan myöntää parsinavetoiden rakennuttamiseen tai laajentamiseen. Sonnien parressa pitäminen kielletään viiden vuoden siirtymällä.

Entäs eläimen itseisarvo?

Keskustelua herättänyt eläimen itseisarvo ei pääse suoraan kirjattuna lakiin. Tämän sijasta lakiin laitettiin kuitenkin eläinten kunnioittaminen sekä hyvä kohtelu. Pykälän perusteluista löytyy viittaus itseisarvoon. Tämä pykälä ei suoraan muuta eläimen oikeudellista asemaa.

Leena Suojala MTK:lta kiitti lakiehdotusta maalaisjärjestä. Tässä keskustelussa tuotiin esille myös useaan otteeseen tuotantoeläinten hyvinvointi.

Muut muutokset

Tässä uudessa laissa on esitetty paljon erilaisia yleisiä linjauksia. Niiden lopullinen merkitys kuitenkin täsmennetään vasta asetustasolla. Esimerkiksi jatkuvaa juomaveden saantia ei laissa vaadita, mutta juomavettä on oltava riittävästi. Määrät vedensaantiin määritellään lajikohtaisesti.

“Riittävä juomaveden saanti” herätti kuitenkin keskustelua esimerkiksi Eläinlääkäriliiton puolesta. Keskustelu sai kipinää muun muassa siksi, että riittävää juomaveden saantia on vaikea näyttää toteen mahdollisissa tutkimuksissa.

Sen lisäksi, että lakiin kirjattiin pakkosyötön kielto, myös pakkojuotto kiellettiin. Toinen uusi laki lakiehdotuksessa on kivunlievitysvaatimus. Tämä koskee esimerkiksi nupoutusta ja karjuporsaiden kastroimista. Eli lain mukaan kivuliaat toimenpiteet sallitaan jatkossa vain, jos ne ovat tarpeen eläimen hyvinvoinnin kannalta.

Eläinjalostuspykälää yritetään myös uudessa säädöksessä elvyttää. Uuden lain mukaan jalostuksella tulee yrittää tuottaa toimintakykyisiä ja elinvoimaisia yksilöitä.

Kaikki teurastettavat eläimet on lakiluonnoksen mukaan tainnutettava, joka koskee kaikkea karjaa, aina uskonnollisista teurastuksista omaan käyttöön tulevaan siipikarjaan. Tämän laki on suunniteltu astumaan voimaan vuonna 2019.

Yhteenveto

Se, että uutta eläinsuojelulakia jouduttiin odottamaan kauan, herätti keskustelua joka paikassa. Vanha eläinsuojelulaki otettiin käyttöön 1990-luvulla, jonka jälkeen ihmisten asenteet ja eläinten pito on muuttunut paljon. Tutkimukset ovat myös tuoneet esille paljon uusia asioita eläinten hyvinvointiin liittyen. Uutta lakimuutosta odotettiin kärsimättömästi jo peräti 7 vuotta. Nyt lakiluonnos on viimein tehty, ja uuden lain on määrä tulla voimaan vuonna 2019, eli kaksi vuotta lakiluonnoksen voimaantulon jälkeen.

Tietyt osat lakiluonnoksesta herättävät keskustelua edelleen. Esimerkiksi riittävä juomaveden saanti tarvitsee Eläinlääkäriliiton mukaan parempaa tarkennusta. Myös sika-alan tuottajat haluaisivat pidemmän siirtymäajan sikaloita koskeville muutoksille.

Se, tuleeko mikään näistä muuttumaan ennen lain voimaantuloa, on kysymysmerkki. Sikalat joutuvat muuttamaan tiineyshäkkejään 15 vuoden sisällä, ja toivomme, että 15 vuoden päästä onkin asetettu jo uusi eläinsuojelulaki. Riittävän juomaveden saannin määrittelemiseen joudumme ehkä odottamaan vielä seuraavan 20 vuotta.