Oikeudenkäynnin historia

Oikeudenkäynti on prosessi, joka on ollut käynnissä jo vuosituhansien ajan. Tämän päivän oikeudenkäyntikaari on paljon monimutkaisempi, mitä se oli aikojen alussa. Mutta tiedätkö, mistä oikeudenkäynti oikein alkoi? Tässä artikkelissa käymme läpi oikeudenkäynnin historiaa aina Rooman ajoista saakka.

Rooma

Oikeudenkäynnin siviiliprosessi kehittyi Roomassa yksityisasiamaisesta välimiesmenettelystä. Legis actio -menettely oli ensimmäinen menettelymuoto. Tässä asianomaiset esittivät kaikki mahdolliset vaatimuksensa hyvin tarkasti ennakkoon määrätyillä kaavasanoilla pikavippi yöllä.

Vanhemman Rooman aikana sen sijaan kehittyi formulaprosessi, joka oli prosessina paljon joustavampi. Tässä prosessissa riidan ohjelma talletettiin prosessikaavaksi, jota kutsuttiin formulaksi.

Tämän formulaprosessin sivuun ja myöhemmin sen tilalle, kehittyi Augustuksen aikaan keisatioikeuteen perustuva cognitiomenettely. Tässä tavassa prosessin määräysvalta siirtyi virkatuomarille.

Kaikista vanhin roomalainen rikosoikeudenkäynnin järjestelmä oli kansanprosessi. Se oli osaksi melko vapaamuotoista menettelyä perheen sisällä. Julkisessa rikosoikeudessa konsuleilla ja kuninkaalla oli ensin ylin tuomiovalta. Se siirtyi kuitenkin vähitellen kansankokoukselle. Tästä menettelystä kehittyi questioprosessi. Se oli hyvin syyttävää, julkista ja suullista.

Keskiaika

Keskiajalla germaanisen, roomalaisen ja katolisen kirkon oikeudenkäynimenettely kehittyi italialais-kanoniseksi prosessiksi. 1300-1400-luvuilla tästä kehittyi Saksassa niin sanotusti saksalainen yleisoikeus, joka tuli vanhan germaanisen oikeuden tilalle.

Saksan yleisoikeudelle sekä italialais-kanoniselle oikeudelle tyypillistä oli hyvin salainen ja kirjallinen tapa. Toisin sanoen, mitä ei ole kirjoitettu, ei tapahtunut. Oikeudenkäynnissä mentiin eventuaaliperiaatteen, käsittelymenetelmän ja lakisääntöisen todistusteorian mukaan. Tämä prosessi oli hyvin hidas ja vaivalloinen.

Vaikka saksalaisella oikeudella oli vaikutusta pohjoismaisiin oikeudenkäynteihin, ei täällä koskaan otettu käyttöön Saksan kirjallista menettelytapaa.

Suomi

Suomalaisten heimojen käräjät olivat Suomen varhaisinta lainkäyttöä. Niissä käsiteltiin yhteisiä asioita. Heimojen käräjiä pidettiin käräjäpaikoilla, ja ne sijaitsivat yleensä vesistöjen varsilla, tai vaihtoehtoisesti käräjämäkien päällä.

1200-luvulla Ruotsi-Suomessa prosessioikeuden kehitykselle keskeistä oli valtion keskusvallan vahvistuminen. Kristinuskon ja ruotsalaisten tekemät valloitukset 1300-luvulta toivat länsimaisen oikeusjärjestön Suomeenkin.

Oikeudenhoito siirtyi valtion keskusvallan vahvistuessa asianomaisilta yhteiskunnan käsiteltäviksi. Sukuoikeus, tai varhainen oikeus, alkoi siirtyä valtiotasoisen oikeusmallin tieltä.

Sen sijaan maakuntalaissa oli paljon vanhaa tapaoikeitta. Niitä kirjoitettiin ylös 1200-1300-luvuilla katolisen kirkon ja edelleen vahvistuneen kuninkaanvallan seurauksena. Tämän takia maakuntalaeissa on paljon vaikutteita kanonisen oikeuden periaatteista. Käräjäkaaret tulivat esille ensimmäistä kertaa Maunu Eerikinpojan 1300-luvun maanlaissa.

Euroopan Unioni

Euroopan ihmisoikeussopimuksen hyväksyminen vaikutti paljon sekä Euroopan, että Suomen prosessioikeuden kehitykseen 1990-luvulla. Euroopan Unioniin liittyminen vuonna 1995 vaikutti asiaan myös pikavippi luottotiedottomalle.

Vuonna 1984 Euroopan neuvoston ministerikomitean antaman suosituksen voi nostaa eurooppalaisen prosessioikeuskehityksen lähtökohdaksi. Prosessin tehokkuudelle ja oiekudenmukaisuudelle asetettiin minimivaatimuksia. Esimerkiksi oikeudenkäynnin loppuunsaattaminen korkeintaan kahdessa suullisessa käsittelyssä, sanktioita oikeudenkäynnin viivyttämisestä, nopea päätöksen julistus, istuntojen valmistelu ynnä muut. Vuonna 1987 rikosasioihin annettiin suositus oikeusmenettelyiden yksinkertaistamiseksi.

Vuonna 1999 saatettiin voimaan Amsterdamin sopimus. Tämän seurauksena joissakin tapauksissa siviiliprosessi annetaan EU:n ylikansalliseen toimivaltaan. Näitä tapauksia ovat esimerkiksi ne, joiden vaikutus ylettää valtionrajojen yli.

Yhteenveto

Nykyaikainen oikeudenkäynti eroaa hieman jokaisessa maassa. Suomen oikeudenkäyntikaari on saanut paljon vaikutteita esimerkiksi saksalaisesta oikeudenkäynnistä keskiajalla, vaikka se ei suoraan vaikuttanutkaan Suomen oikeudenkäyntiprosessin syntymiseen. Koko oikeudenkäyntikaari on hyvin monimutkainen kompleksi, joka kehittyi vuosien saatossa siihen, mitä se nykypäivänä on. Kehitys tapahtui aina heimokäräjiltä sivistyneempään muotoon, joka pikku hiljaa siirtyi pois nykyaikaisten menetelmien tieltä. Koko oieksudenkäyntiprosessi yksinkertaistui paljon 1990-luvun alussa, ja EU:hun liittyminen vuonna 1995 teki prosessista vielä selkeämpää.

Oikeudenkäyntiprosessiin liittyy kuitenkin monia vaiheita, ja jos niiden oppiminen kiinnostaa, voit lukea lisää esimerkiksi rikosoikeuden kirjoista.